mmm.. ♥

Ajattelin kirjoittaa meidän ensimmäisestä, omasta pienestä ranskanbulldogista joka hankittiin 6.9.2011.

Meidän pieni tytöntyllerö sai nimekseen Sipsu. 

Ajatella kuinka pikkunen Sipsu silloin oli kun hän meille tuli.

Mä ihan itken täällä kun mietin ja katson kuvia tuosta pienen pienestä, mun suloisesta rääpäleestä.

No onhan hän vieläkin mun, pieni suloinen rääpäle :) (niin ne lapset vaan kasvaa) 

halusit tai et.

pikku Sipsu ihan uudessa kodissa.

Sipsun luonne on suoraan sanottuna todella lempeä, kiltti, lapsirakas, villi, utelias,  leikkisä,

unelias, sympaattinen, läheisyyden hakuinen, rakastava. 

Sipsu on ihan kuin omistajansakkin, osaa olla tarvittaessa erittäin laiska ja itseppäinen.

Kuitenkin Sipsulle on erittäin tärkeää olla aina jonkun lähellä, jopa vessassa käynti saa Sipsun itkemään ja juoksemaan heti perään. Pikkunen myös on ihan alusta-asti nukkunut meidän kanssa sängyssä.

Mulla ei ollut tarmoa eikä sydäntä kuunnella sitä itkua kun illalla mentiin nukkumaan ja Sipsu oli omassa sängyssä lattialla. Päätettiin siis, että kaikkien hyvinvoinnin puolesta Sipsu nukkuis meidän viekussa. :)

Tällä hetkelläkin pikkunen nukkuu nyt tässä ihan mun kyljessä kiini ja kuorsaa.

On hänellä ainakin hyvä olla, sanonpa vaan.

En ole ennen koskaan nähnyt/ tavannut saman luonteista koiraa, kelle olisi yhtä tärkeää olla koko ajan omistajan lähellä. Nimittäin kun käytiin mieheni kanssa asioilla oli Sipsu sillä aikaa äidilläni, oli hän itkenyt ulko-ovella koko sen ajan. Nykyään Sipsu tulee joka puolelle mukaan, koska tietenkin on hän mun oma pieni vauva, jota en halua hetkeksikään jättää mihinkään. Mulle tulee todella paha mieli kun hetkenkin olen Sipsusta erossa, tuntuu kuin olisin laiminlyönnyt pikkusen. Hän on mulle niin tärkeä, olen huomannut että kaikki ei sitä oikeen ymmärrä kuinka tärkeä Sipsu mulle on. 

Syystä miksi Sipsu meille tuli, riittää mun mielestä jo kertomaan miksi hän on niin tärkeä mulle/meille. 

Nyt Sipsu onkin jo vähäsen isompi, tämä kuva otettu eilen 14.1.

Meidän pikkunen röhnöttäjä. Toivon että Sipsu jäisi tämän kokoiseksi. 

En usko, että muutenkaan kovin paljoa tuosta enään kasva, tanakoituu ehkä enemmänkin.

Suloinen, ihana, söpö, kaunis, äidin rakkaus. ♥

Kuvailin hieman vauvan huoneessakin, näihin kuviin ei tarvitakkaan sanoja,

kuvat puhuvat puolestaan.

♥