Mieli tekee kepposia.

Heijppa, täällä ollaan vielä elossa, on ollut vähän hiljaiseloa tämän kirjoittelun kanssa.

Syynä siis, että on ollut aika paljon mietittävää ja pohdittavaa, niin en ole saanu aikaiseksi kirjoitella tänne.

Anteeksi siis tämä. Joillain tavalla olen miettinyt asian sillä tavalla, että ei ole ollut mitään mistä kirjoittaa? Ollut vähän tyhjä fiilis.. Yrittäny pinnistellä arjen kanssa joka tuntuu niin tyhjältä. Arki menee nopeasti, herätään aamulla myöhään, ollaan kokopäivä kotona ja sitten taas ilalla nukkumaan. Jotenki tullut rutiiniksi josta ei pääse poies. Yrittää lohdutella itseään, että tälläistä se arki välillä voi olla. Vai voiko?  Elämä on tyssähtäny tähän pisteeseen, enkä tiedä minne kuulun, vai kuulunko mihinkää? Jotenkin sitä on yrittänyt pohtia, että mitä sitä nyt alkais sitten tekemään, ettei se kadotettu hymy jäisi sinne kadoksiin. Arjesta on kadonnut kokonaan iloisuus ja se motivaatio nousta sängystä ylös, miettien  "tänään se uusi päivä alkaa" jos voisin valita, voisin haluta vaipua pitkään talviuneen, eihän se arki ole muuta kuin nukkumista nykyään. 

Kuitenkin, olen jo kauan pohtinut missä olis mun hyvä olla, missä tuntisin itseni halutuksi, onnelliseksi taas.

Nyt kuitenkin voi olla, että kauan pohtimaani ongelmaan ei tulekkaan vastausta eikä muutosta.  Tunnen itteni kamalaksi ihmiseksi. Kaise on tätä, kun on kotona yksin niin paljon, niin alkaa miettiä asioita ihan eri näkökulmasta. Tuntuu kuin kaikki olis muuttunut, eikä tiedä miten, miksi tässä näin kävi. 

Tekisi mieli mennä opiskelemaan jotain aivan erilaista alaa ja muuttaa vähän kauemmaksi. Jotenkin paikkakunnan vaihto olisi myös kiva. Olisi  kiva saada ihana työ jostain kauempaa, iloita siitä että nauttii taas asioista niinkuin ennen. Ehkä eniten mitä sitä kaipaa on se tunne, että kaikki on hyvin, täällä on hyvä olla, joku kaipaa ja kertoo että olen tärkeä.

Sitä näkee jo vähän valoa tunnelin päässä, ainakin yksi iloinen asia mitä tänään tiedän!
Toivottavasti kukaan ei vie sitä multa poies, niin uskon että kyllä mää täältä pohjalta vielä nousen. :)
Ne ihanat kamalat tunteet, missä olisinkaan ilman teitä.

Nyt nukkumaan, toivottavasti nähdään vielä iloisemmissa merkeissä! 

Heijps!