eilen

Ihanaa, huomenna on perjantai ja perjantaisin meillä hölläillään! tai einyt ihan joka perjantai..

Mutta huomenna, me hölläilläään! Namia purnukat täyteen ja mässäillään jonkun kivan leffan parissa.

Sitä jaksaa itse jänkätä, että meneepä ne viikot niiiin hitaasti, mutta loppupeleissä, huomenna on taas perjantai? eikö se just eilen ollut? nojaah.. jatketaan sitä valittamista ;)

Eilen käytiin neuvolassa, rupateltiin siinä ja täyteltiin vähän neuvolakorttia.

Lopuksi päästiin taas vähän kurkkaamaan mitä pienelle masussa oikeen kuuluu  ja hyvin siellä näytti kunnon zumba tunnit menevän! Ei pieni tiennyt miten päin pitäis olla ja näytteli sitten pyllyänsä ahkerasti. Neukkutäti sanoikin, siinä samalla kun tunnusteli masuani, että pieni onjo aikamoisen kokoinen! Itsekkin sanoin, että makuultaan vatsani näyttää valtavan kokoiselta ja pienen tuntee erittäin hyvin ja missä hän menee. 

Pienen potkut ja liikkeet tuntuvat päiväpäivältä paremmin ja paremmin, mikä on kerrassaan ihanaa! 

Odotinkin alussa, että milloin mahtaisi liikkeet tuntua tässä raskaudessa ja odottelinkin niitä jo viikoille15.

Kuunneltiin myös pienen sydäntä ja saatiin hyvät lukemat, eikä ollut muuta huomioitavaa missään. Myöskään tähän mennessä ei ole tullut kun vain 2kg lisää painoa, josta olen todella iloinen! Vertaan valtavasti viimevuoteen ja näilläviikoilla viimevuonna oli tullut kiloja lisää jo reippaat 8kg! Ja syönkin paljon enemmän kuin viimevuoteen verrattuna, huomattavasti terveellisemmin kylläkin, mikä saattaa olla syy, että paino ei ole noussut sen enempää. :)

Muuten on mennyt kaikki hyvin, mitä nyt menin pyörtymään talonäytön aikana viimeviikolla.. mitä häpesin aikalailla, ainakin perhe ja mies sai todisteen siitä, että viimevuonna kun odotin pikku A.ta pyörryin töissä vähän väliä, että en vain pelleillyt sen asian kanssa. Nyt on kuitenkin kaikki extra lisäraudat ja vitamiinit on hallussa, toivotaan vain ettei tulisi enään samanlaista tapausta, vaikka neukkutäti sanoi, että pyörtymiselle ei mahda mitään. Olenkin tässä raskaudessa syönyt säännöllisemmin ja ainakin viitisenkertaa päivässä, jotta pysyisi pahaolo poissa. Säännöllisen syömisenkin ansioista oli ultrassa huomattu, että pieni on kasvanut todella hyvin ja jopa hieman enemmänkin, mikä oli ihanaa kuultavaa meille vanhemmille.Vaikka olisinkin juuri syönyt kunnolla, saatan silti pyörtyä, joten täytyy käydä ostamassa "piripiriä" kaupasta, että saa nopeasti popsittua sokeria tositilanteissa. Kyseessä siis poretabletin tyylinen sokeritabletti jota saa ostettua suurimmista ruokakaupoista. Niitä ainakin popsisin sillointällöin viimevuonna, varmuudeksi kun tiesin seisovani kauan paikoillani. 

Tänään myös käytiin verikokeissa, josta sitten tutkitaan  maksa-arvot, koska huomautin neuvolassa, että kädet kutiavat aikalailla, joten päätettiin ottaa se verikoe varmuudenvuoksi, jos jotain sattuisi olla vinksallaan. Niistä tuloksista pitäisi siis kuulla perjantaina tai sitten maanantaina. 

Ollaan hieman fiksumpia sitten! :)

Tähän loppuun ajattelin laittaa hieman kuvia, niistä tuhansista jotka kaikki olisin tänne halunut liittää!

Ei kyllä löydy mitään söpömpää ja ihanempaa.. Voiko raskaana olevalla edes olla vauvakuumetta?

Taidan nimittäin höpötellä näille kuville täällä.. miten mahdan jaksaa odottaa helmikuuhun.. nyt siis ne kuvat!

pienen pientä ja niin suloista

Tässä jo pohtisinkin, että pitäiskö sitä ruveta itse opettelmaan neulomaan ja virkkaamaan.. 

Eilen illalla K sanoi miksen itse ala tekemään kaikkea suloista ja ihanaa mitä jatkuvasti haluaisin omaavani tulevan lapsen vaatekaapissa ja myös ehkä jopa omassa. Itse rakastan villasukkia, erityisesti pitkiä yksivärisiä villasukkia! Vaikka ajatuksena idea kuulostaa mahtavalta ja voin kuvitellakkin itseni kutomassa iltaisin sohvalla viltin alla ja parissa päivässä saisi tehtyä uutta ihanaa ja suloista pienen vaatekaapiin. 

Rakastan myös erilaisia huiveja! Niitäkun saisi tehtyä myös pienelle, voi että!

Alla kuvia ihanuuksista joihin voisin huoletta pukea pienokaisen.

Ihanat tossukat ja pitkät sukat, unohtamatta noita ihanan paksuja muhkura jalkoja!

kummitytöllä oli pienempänä samananlainen huivi punaisena, en aikaisemmin ollut nähnyt moista ja ihastusin siihen välittömästi! Kyselinkin huivia, mutta se oli ihan hänelle tehty, joten on ihanaa huomata, että huiviin löytyy ohje, joten toivottavasti saan jonkun tekemään myös meille tälläisen. 

Huivien muoto ja värit ovat niin nappiin! niiin suloisia, en kestä!

Aikasemmin kirjoittelin siitä viltistä, joka haluttaisiin meidän pienelle, mikä sitten menisi seuraavalle muksulle ja ehkä jopa sitten heidän tuleville lapsille, suvussakun ei ole mitään mikä "kiertäisi" lapselta lapselle, paitsi kastemekko. Päätettiin eilen, että tulevaan vilttiin tulisi väreiksi kirkas valkoinen ja kimaltava hopea.

                   

Syksy on niin ihanaa aikaa! Saa pukeutua lämpimämmin huiveihin, villasukkiin ja villatakkeihin! 

Yritin saada K:n suostumaan, että muutettaisiin jonnekkin jossa olisi aina syksy tai kevät.. 

Sillaista paikkaa vaan ei taida löytyä..

pientä suunnittelua!

Ollaan mietitty, että jotain pitäis tuolla vauvanhuoneessa tehdä, 

pari seikkaa myös jotka jäivät viimevuona hieman keskeisiksi, toteutuisivat vihdoinkin nyt.

Meillä ei vielä ole mitään mikä olisi suvulta perittyä tai tehty juuri meidän lapselle.

Viimevuonna jo mainitsin ihanasta käsin tehdystä peitosta johon sais pienen käärittyä, ottaa mukaan autoilulle tai laittaa vaunuihin pientä lämmittämään. Juteltiin asiasta ja väreistä perheen kanssa ja kuulinkin, että tätini työkaveri tekee kaikennäköisiä lastenvaatteita ja kuto itse kauniita tekkejä. Väriksi mietittiin punaista tytölle ja sinistä pojalle, mutta kuitenkin olisi tulevaisuudessa kiva tätä käyttää, tuli sitten tyttö tai poika, joten päätettiin, että väreiksi tulee puhdas valkoinen ja kirkas hopea/harmaa, ehkä hieman kimaltava harmaa.

Kuvan kuviointi on ihana, täytyy pistää kuva talteen jotta saadaan sitten näyttää millasen halutaan. :)

Vauvanhuoneessa on tällähetkellä vanhalipasto jonka olen maalannut valkoiseksi, ajateltiin laittaa se varastoon ja ostaa tilalle 2kpl expedit hyllyjä, joihin saisi sitten laittaa tulevat pienet lelut. Korien väriä en ole osannut vielä päättää, joko valkoiset tai puunväriset. Toiselle seinälle tulee toiset 2kpl samoja hyllyjä joihin sitten tulee pienen kaikki ulkovaatteet, tumput ja myssyt.

Vauvanhuoneen väriteema on valkoinen ja halutaan pitää se sillaisena, sänky kuitenkin on pähkinän värinen ja sitä en jaksa ruveta maalaamaan (laiska minä) joten pysytään valkoisissa väreissä, mutta vauvan sänkyyn haluaisin saada hennot lakanat, jotka menisivät sitten molemmille. Vaikka tiedetään jo kumpi sieltä on tulossa. 

Jos sattumoisin tohtori näki väärin sukupuolen niin ei sitten harmita väärän väriset lakanat. ;)

Pinna sängyn reunapehmusteessa pysytään myös samassa värisgaalassa, valkoista tai harmaata siis.

Ikeasta löytyy kivoja simppeleitä pikkulamppuja aika halvallakin! Jommankumman haluaisin saada tulevan expedit hyllyn päälle, tulevien nimikirjaimien viereen. 

Valkoiset verhot, valkoinen nukkamatto, nojatuoli, mieluisesti valkoisilla pehmusteilla ja pientä kivaa. 

Kummipojallani on ihana muumi- rullaverho jonka meinasin häneltä napata, mutta löysinkin saman tyylisen valkoisena jossa on kaikki muumit kuvassa, taisi olla mittatilaus työtä, joten se jää harkintaan.

Kuvasta puuttuu valkoinen seinäänkiinitettävä kirjahylly (tuolin yläpuolelta) jonne aijon kerätä kivoja kirjoja.

Syöttötuoli jonka äitini meille osti viimevuona on hieman kärsinyt, kummityttöni on mussuttanut siinä ties minkälaista ruokaa ja mitä huomasin että sitteri ei keinu kunnolla, vaan on epätasapainossa. Aikasemmin sanoin kyseiselle babybjörn sitterille  HYI, mutta nyt se näyttääkin kivan näppärältä.

 Johon voin sitten halutessani ommella vaikka marimekon kankaista jonkun kivan päällisen! 

Tälläinen siis menee hankinta listalle, väristä vielä tiedottomina.

Meiltä löytyy jo kunnon pinnasänky pienelle, siinä kuitenkin on pohjan säätövaraa vain kaksi eri korkeutta ja ylin on aika matalalla. Omasta mielestäni pinnasänky on valtavan iso pienelle vastasyntyneelle käärölle, vaikka monet äidit laittaa kelasta saadun äitiyspakkauksen pinnasänkyyn jossa pieni sitten nukkuu pari ensimmäistä kuukautta. Itse en kuitenkaan pysty enkä halua laittaa elävää lastani pahvilaatikkoon, koska olen jo yhden lapseni sillaiseen hyvästellyt, joten ei kiitos.

Kiinnostus tälläiseen korisänkyyn lähti siitä kun tuttavani sai lapsen ja heillä oli kuvan tapainen sänky.

Ajateltiin jos löydettäisiin kuvan tyylinen korisänky kivaan hintaan, ostettaisiin sellainen pienelle alkuajaksi, kunnes sitten vaihtaa isompaan pinnasänkyyn.

Vauvahuoneen seinille olis kiva saada jotain väriä. Seinät ovat viti valkoiset, joten jonkilainen kiva seinäänkiinitettävä kuva olisi ihana. Kuviakin löytyy niin monenlaisia, että menee hetki kattoa kaikki läpi.

Ja kyllä, meillä odotetaan pientä nyyttiä syntyväksi ensivuoden helmikuussa!

Nyt on jännät ajat, toivotaan enemmän kuin mitään muuta, että kaikki menis nyt hyvin.

Joku olikin kysynyt meidän etelän-reissusta, sen sanon, että reissuun ei ikinä päästy, koska voin niin pahoin, eikä haluttu riskeerata yhtään mitään millään reissulla. Reissata ehtii vielä ainakin (toivottavasti) 70vuotta! :)

Im back!

Täällä ollaan taas, pitkästä aikaa! 

Innostus kirjottelusta lopahti pieneksi hetkeksi, mutta toivottavasti se tulee pian takaisin. 

Meidän pieneen  perhearkeen kuuluu vaikka mitä ja kaikennäköstä on ehtinyt sattua ja tapahtua. 

Nyt ollaankin jo syksyssä ja kesä on jo takanapäin, kohta tuleekin joulu ja vaihtuu taas vuosi, toivottavasti paljon parempaan ja antoisampaan vuoteen. Meillä onkin aika suuret odotukset ensivuodelle, kaikennäköstä pitäisi meidän perheelle tapahtua, joten sitä meillä odotetaan enemmän kuin mitään muuta! Syksy on mitä ihanimpaa aikaa, ainakin omasta mielestäni, joten nyt iloitaan tästä ja kaikesta mahdollisesta! :) 

Huomenna päästään valitsemaan meidän pienelle 1vuotiaalle prinssille talvikukkaset haudalle ja pääsen vihdoin ne istuttamaan ja laittamaan paikan muutenkin talvikuntoon. Tässä ollaankin pohdittu mitä kukkasia täksi talveksi istutettaisiin ja luulen, että päädytään aina yhtäkauniisiin callunoihin, mutta jos silmät nappaavat jotain yhtä ihania niin mennään sitten sen mukaan. Kellokanervakin  on kaunis kuin marjakanerva, vaikea valinnanvaikeus jälleen.